Ei Juudaskaan repinyt ruotoja kalasta,

kun Jeesus jo tarjoili viimeistä palasta.

Oli murrettu leipää ja syöty lammasta,

yhden vain purressa joukosta hammasta.

Siunaten viinin myös veljille antoi,

tuo mies joka kerran ristinsä kantoi.

Kai kyynel Pietarin vierähti maljaan,

kun Mestari huuhteli jalkansa paljaan.

Pian jalkoja pesty ei enää vedessä,

mies ruhjottu seisoi syyttäjäin edessä.

Kansa tuo julma syyllistyi murhaan,

vaan verensä pyhä ei vuotanut turhaan.

Veli Lillinen