Kotakylällä on vanha autio talo, joka alkaa olla kaatumis pisteessä.Ränsistynyt, asumis kelvoton rakennus.Se on joskus  ollut kauniisti rakennettu,koti jollekkin.Tuossa kodissa on suunniteltu tulevaa.Varmaan perhekkin perustettu.On ollut unelmia ja haaveita.Tuo talo on rakennettu ajatellen että se kestää.Perustuskin on varmaan tehty kunnolla.Mutta tuli päivä että siitä perhe muutti pois,mikäpä minnekkin.Ja talo jäi autioksi.Raamatussa kerrotaan viisaasta rakentajasta 1.Kor:3:10-15.”Olen viisaan rakentajan tavoin laskenut perustuksen ja toinen rakentaa sille.” Siinä muistutetaan, katsokoon kuinka rakentaa.”Muuta perustusta ei kukaan voi laskea sen lisäksi,mikä on jo laskettu ja se on Jeesus Kristus”.

Nämä meidän kotimme ajan kanssa haurastuu.On tehtävä korjauksia, putkistoja uusittava,uutta maalia pintaan.Voi löytyä yllätyksiäkin,hometta ja muuta hankaluutta.Mutta ne on korjattavissa.Tuota kotakylän taloa,sitä ei kukaan ole rempannut,ei välittnyt sen kunnosta ja tulos näkyy jo päälleppäin. ”Itse kunkin työ tulee näkyviin” Tämä meidän olemuskin,sekin joutuu joskus rempan kohteeksi.On sairautta,raihnaisuutta.Elämä tuo tullessaan murheitakin.Ollaan hengellisestikin erämaassa.Kaikesta tärkeintä lienee kuitenkin että miedän elämä on Kristuksessa.Tuo ihmeellinen veren voima saisi meitä puhdistaa päivittäin ja hetkittäin.Uudistaa ja vahvistaa.Jumalan sana on annettu meille ohjeeksi matkalle.Ja kun Pyhä Henki saa sen meille kirkastaa se hoitaa,se korjaa,se parantaa.Se tuo erämaan helteestä lähteelle, joka pulppuaa raikasta virvoittavaa vettä.On aika välillä hiljentyä.On aika että meidän sisimpämme saa hoitoa.Että sinne lasketaan Jumalan ajatuksia.On aika etsiä Herran kasvoja.Sananlaskujen luvut ovat ihmeellistä luettavaa.Siinä on koko elämän kirjo.On ohjetta monenmoista.Siellä 3 luvussa kehotetaan turvaamaan Jumalan sanaan.Ei unohtamaan opetusta.Laupeus ja uskollisuus älköön sinua hylätkö.Kiedo se kaulaasi,kirjoita se sydämesi tauluun.Neuvotaan turvaamaan kaikessa Herraan.Tuntemaan hänet kaikilla teillä.Sanotaan myös,älä pidä halpana Herran kuritustakaan, äläkä vieroksu Hänen ojennustaan.Sillä jota herra rakastaa,sitä hän kurittaa niin kuin isä poikaa,joka on hänelle mieluinen.Uskon että on tulossa aika jolloin Jumalan sanan nälkä kasvaa kasvamistaan.Ei tarvita katsella oikella eikä vasemmalle vaan Jeesukseen.Luottaa veren väkevään voimaan.Kerran meidät lohkaistiin maailman kalliosta,nostettiin Kristus kalliolle.Ja tuo kallio ei murru ajan saatossa.Sitä ei myrskyt eikä ajan aallokot murra.Saakon Pyhä Henki meitä ohjata,rohkaista tällä elämän kaidalla tiellä.

Lämpimiä kesäpäiviä ja siunausta toivottelloo  Helena Surakka