On totta,että olemme sitä,mitä syömme.Jeesus sanoi,että Hänen lihansa on meidän ruokamme.”Totisesti,totisesti minä sanon teille:ellette syö Ihmisen Pojan lihaa ja juo Hänen vertansa,ei teillä ole elämää itsessänne” (Joh.6:35).”Tämä on kova puhe,kuka voi sitä kuulla?” (Joh.6:66).Juutalaiset eivät voineet käsittää tätä ajatusta,ja ”monet hänen opetuslapsistaan vetäytyivät pois eivätkä enää vaeltaneet hänen kanssansa” (Joh.6:66)

Jos ajattelemme Herran lihan syömisen tarkoittavan vain ehtoollispöytää,emme ole ymmärtäneet,mitä Jeesus tarkoitti. Herran ehtoollinen ei ole vain vertauskuvallinen,vaan se muistuttaa meitä siitä,että Hänestä tuli meille elämän lähde kuoleman kautta. Meidän täytyy joka päivä syödä ja juoda Hänestä.Mitä enemmän Hänestä syömme,sitä enemmän meissä on hengellistä elämää.Meidät on kaikki kutsuttu Hänen pöytäänsä syömään ja vahvistumaan.Osallisuus Kristuksen ruumiista tarkoittaa,että me ravitsemme itseämme Jumalan sanalla ja seurustelemme Hänen kanssaan uskon rukouksessa.

Kun lampaat eivät saa ravintoa,niistä tulee laihoja ja heikkoja,helppo saalis viholliselle. Jumala on kuitenkin varannut keinon,jolla jokainen Hänen lapsensa tulee kyllin vahvaksi vastustamaan vihollista.Tämän voiman antaa se Leipä,jonka Jumala lähetti alas taivaasta. Siitä riippuu hengellinen terveytemme ja voimamme.

Näinä päivinä Herra kokoaa palvelijoista ja palvelijattarista jäännöksen,joka on voideltu tulemaan Kristuksen täyteyteen. Hän on heille ainoa elämän lähde.Heistä virtaa elämää,koska he ovat olleet niin usein Herran läsnäolossa. Jeesus eli tällaisessa läheisessä yhteydessä Isään ja oli niin antautunut tekemään vain Hänen tahtonsa,että Isän sanoista tuli Hänen ruokansa ja juomansa. Hän sai päivittäisen voimansa siitä,että viettäessään paljon aikaa yksin Hänen edessään Jeesus kuuli ja näki,mitä Isä halusi.Meidän tulee tehdä samoin.

David Wilkerson: Lainaus Isän sydän päivän avaus kirjasta.

Siunattua kevättä Paula ja Pekka Parviainen